Kertoimet ja marginaali – mitä kerroin oikeasti kertoo

Edellinen luku käsitteli arvoa: eroa kertoimen väittämän ja todellisen todennäköisyyden välillä. Tämä luku avaa kertoimen itsensä. Mistä se muodostuu, miksi vedonvälittäjän todennäköisyydet summautuvat yli sataan prosenttiin, ja mitä se tarkoittaa pelaajan tuotolle pitkällä aikavälillä.

Kerroin on todennäköisyys käänteisenä

Desimaalikerroin kertoo, paljonko yhden euron panos palauttaa voittotapauksessa, panos mukaan lukien. Kerroin 2,00 palauttaa kaksi euroa, kerroin 1,50 puolitoista. Jakamalla yksi kertoimella saadaan kertoimen väittämä todennäköisyys: 1 / 2,00 = 50 %, 1 / 1,50 = 66,7 %, 1 / 4,00 = 25 %.

Jos vedonvälittäjä hinnoittelisi ottelun täysin reilusti, kaikkien vaihtoehtojen todennäköisyydet summautuisivat tasan sataan prosenttiin. Esimerkiksi jalkapallo-ottelussa kotivoitto 45 %, tasapeli 27 % ja vierasvoitto 28 % antaisivat kertoimet 2,22, 3,70 ja 3,57. Näillä kertoimilla välittäjä ei tekisi pitkällä aikavälillä voittoa eikä tappiota.

Marginaali eli välittäjän osuus

Todellisuudessa kertoimet ovat hieman pienemmät kuin reilu hinnoittelu antaisi. Samassa ottelussa välittäjä saattaa tarjota 2,10, 3,50 ja 3,40. Näiden käänteisluvut ovat 47,6 %, 28,6 % ja 29,4 %, yhteensä 105,6 %. Ylimenevä osa, tässä 5,6 prosenttiyksikköä, on marginaali: välittäjän odotettu osuus kaikista tähän kohteeseen pelatuista panoksista.

Marginaali tarkoittaa, että satunnaisesti pelaava palauttaa keskimäärin noin 94,7 senttiä jokaisesta pelatusta eurosta tällä kohteella (100 / 105,6). Se on vedonlyönnin perusasetelma: ilman omaa etua pelaaja häviää marginaalin verran pitkällä aikavälillä, vaikka osuisi täsmälleen yhtä usein kuin kertoimet väittävät.

Marginaalit vaihtelevat paljon. Suurten sarjojen päämarkkinoilla (voittaja, yli/alle) marginaali on tyypillisesti 2–6 prosenttia. Pienemmissä sarjoissa, erikoisvedoissa ja pelaajamarkkinoilla se voi olla 8–15 prosenttia tai enemmän. Mitä suurempi marginaali, sitä suurempi etu pelaajalla pitää olla, jotta veto olisi kannattava.

Reilu todennäköisyys

Kun marginaali poistetaan, saadaan markkinan reilu todennäköisyys. Yksinkertaisin tapa on jakaa kunkin vaihtoehdon käänteisluku niiden summalla: 47,6 / 105,6 = 45,1 %, 28,6 / 105,6 = 27,1 %, 29,4 / 105,6 = 27,8 %. Tämä on se luku, jonka Velho näyttää kohteen kortissa nimellä "markkina". Se kertoo, mitä markkina oikeasti uskoo, ei sitä, mitä se veloittaa.

Velhon arvio verrataan aina tähän reiluun todennäköisyyteen, ei raakaan kertoimeen. Siksi kortilla voi lukea samanaikaisesti "arviomme 56 %, markkina 55,8 %" ja "etu −4 %": arvio on markkinan uskomusta hieman korkeampi, mutta kerroin sisältää marginaalin, jonka verran arvio jää panoksen tuotosta jälkeen. Etu lasketaan aina todellista kerrointa vastaan, koska sillä hinnalla veto pelataan.

Miksi kertoimet eroavat välittäjien välillä

Eri välittäjät hinnoittelevat saman ottelun eri tavoin kolmesta syystä. Marginaali on eri suuruinen. Välittäjät painottavat eri lähteitä ja reagoivat uuteen tietoon eri nopeudella. Ja välittäjä säätää kertoimia oman pelaajakantansa mukaan: jos sen asiakkaat pelaavat paljon kotijoukkuetta, se laskee kotivoiton kerrointa ja nostaa vierasvoiton kerrointa riippumatta siitä, mitä se ottelusta ajattelee.

Tämän vuoksi kerroinvertailu on pelaajan tärkein yksittäinen työkalu. Sama kohde kertoimella 1,96 yhdellä välittäjällä ja 1,88 toisella on ero, joka vastaa noin neljän prosenttiyksikön marginaalia. Pelaaja, joka ottaa aina markkinan parhaan kertoimen, pelaa käytännössä pienemmällä marginaalilla kuin se, joka pelaa yhdellä välittäjällä. Velho hakee jokaiselle kohteelle parhaan saatavilla olevan kertoimen julkaisuhetkellä ja näyttää kerroinvertailussa, miten kertoimet jakautuivat välittäjien kesken.

Mediaani kertoo, missä markkina on

Yksittäinen korkea kerroin voi olla myös virhe tai hidas päivitys. Siksi Velho katsoo parhaan kertoimen lisäksi välittäjien mediaania, eli keskimmäistä kerrointa. Jos paras kerroin on selvästi mediaania korkeampi, se on merkki siitä, että yksi välittäjä on muusta markkinasta eri mieltä. Se voi olla tilaisuus, mutta myös varoitus: kerroin voi laskea nopeasti, kun välittäjä huomaa poikkeaman. Yli/alle-kaistalla Velho käyttää esijärjestyksessä pienempää näistä kahdesta: parasta kerrointa tai mediaania korotettuna kolmella prosentilla. Näin yksi poikkeava kerroin ei nosta kohdetta listan kärkeen.

Mitä tämä tarkoittaa pelaajalle

Marginaali on vastustaja, joka ei koskaan lepää. Siitä seuraa kolme asiaa.

Laske aina reilu todennäköisyys, älä kertoimen käänteislukua. Kerroin 1,90 molemmille puolille ei tarkoita 52,6 prosentin todennäköisyyttä kummallekin, vaan 50 prosenttia ja 5,3 prosentin marginaalia.

Vertaa kertoimia ennen jokaista vetoa. Kerroinvertailu on ainoa keino, jolla pelaaja voi pienentää marginaalia itse. Pitkällä aikavälillä ero parhaan ja keskimääräisen kertoimen välillä on usein suurempi kuin minkään yksittäisen analyysin tuoma etu.

Suhteuta etu marginaaliin. Kahden prosentin etu pienimarginaalisella päämarkkinalla on todellinen; sama etu kymmenen prosentin marginaalin erikoisvedossa on todennäköisemmin arvion virhe. Siksi Velhon pelaajakaistalla on tiukemmat portit kuin voittajakaistalla.

Tiivistelmä

Kerroin on todennäköisyys käänteisenä, mutta siihen on lisätty marginaali, joka on välittäjän osuus. Reilu todennäköisyys saadaan poistamalla marginaali, ja juuri siihen Velhon arvio verrataan. Kertoimet eroavat välittäjien välillä marginaalin, tietolähteiden ja pelaajakannan takia, joten kerroinvertailu on pelaajan tärkein työkalu. Etu on aina suhteutettava marginaaliin: mitä kalliimpi markkina, sitä suurempi edun pitää olla.

Seuraava luku käsittelee kokoonpanoja ja poissaoloja: miksi yksi puuttuva pelaaja voi muuttaa kertoimen, ja miten Velho tarkistaa kokoonpanon ennen julkaisua.

Lue myös: luku 3, arvoveto, luku 2, sulkukerroin ja CLV ja miten vinkit syntyvät.

Vedonlyönti on tarkoitettu vain täysi-ikäisille. Pelaa vastuullisesti.